Blogi | 29.5.2017

123 000 harrastajaa voi olla väärässä

Viikonloppuna miteltiin joukkuevoimistelun maailmanmestaruudessa kotikisoissa Helsingissä. Suomalaiset saavuttivat veret seisauttavaa menestystä: aikuiset korjasivat kulta- ja pronssimitalit, juniorit taas kulta- ja hopeamitalit. Enää tarvitsisi ymmärtää, miksi yli 123 000 harrastajaa koskettavan lajin kirkkain mahdollinen menestysuutinen lakaistiin urheilujournalismissa b-kategoriaan. Urheilu-uutisointi näyttää epätasa-arvoiselta monellakin tavalla.

Olen harrastanut joukkuevoimistelua pienestä pitäen, nyttemmin lähinnä penkkiurheilijana. SM-kisoista ei aktiiviaikoinani yleensä uutisoitu missään valtakunnallisessa mediassa, tuurilla päästiin tulospalstoille. Kansainvälistä kilpailutoimintaa ei juurikaan ollut. Laji on harpannut 2000-luvulla reippaasti eteenpäin niin urheilijoiden teknisen taitotason, harrastajamäärän kuin kansainvälisen kilpailutoiminnankin puolesta. Kun lajia alettiin pitkälti suomalaisten aktiivisuuden kautta viedä maailmalle ja saada kansainvälisiä kisoja pystyyn, median kiinnostus luonnollisesti kasvoi.

Masentava marssijärjestys

Näyttää siltä, että ihan kaikkien mielestä joukkuevoimistelu ei ole vieläkään riittävän vakavasti otettavaa urheilua.

Eilen sunnuntaina, kun MM-mitalit jaettiin, Ylen pääuutislähetyksen lopussa luettiin Urheiluruudun lähetyksen otsikkoja maistiaisiksi. Päivän tärkeimpiä uutisia olivat tällä perusteella Formula 1 -osakilpailutapahtumat sekä hiihtovalmentaja Kari-Pekka Kyrön vapautuminen elinikäisestä toimitsijakiellosta.

Varsinaisessa Urheiluruudussa F1-aihe, miesten lentopallon MM-karsinnat ja vasta kolmantena joukkuevoimistelun MM-menestys saivat kukin kaksi ja puoli minuuttia ilmatilaa.

Maikkarilla ratkaistiin vielä masentavammin: uutinen kuitattiin illan Tulosruudussa maininnalla, että netistä sopii mennä katsomaan. Lähetykseen päätyivät F1, lentopallo, sekä uutisia muun muassa yleisurheilun ja pyöräilyn kansainvälisiltä kentiltä.

Hesarissa asia käsiteltiin maanantain painetun lehden pääuutisten joukossa laajasti.

Taidetta vai urheilua?

Ovatko voimistelun 123 000 harrastajaa sekä minä ja muut fanit väärässä, kun ihmettelemme journalistien ja tavallisten suomalaisten vähättelevää suhtautumista meille rakkaaseen lajiin? Mistä vähättely johtuu?

Joukkuevoimistelu on myös taidetta, josta lajin englanninkielinen nimi, aesthetic group gymnastics. Lajitekniikka on huikean haastavaa mutta siinä missä yleisurheilija hikoilee, karjuu ja irvistää, voimistelija ilmentää musiikkia ja tunnetilaa samalla kun heilauttaa jalat takakautta kohti otsaa. Helpolta se näyttää, joten joku vanhan liiton ihminen voi ajatella, että se myös on liian helppoa ollakseen todellista urheilua.

Vältän yleensä naiskortin heiluttamista, mutta erityisesti tänään se tuntuu perustellulta. Se uutis- ja sisältövirta, jota urheilusta välitetään, tuntuu painottuvan vahvasti miesvaltaisiin lajeihin ja miesurheilijoihin. Systemaattista laskentaa en ole tehnyt. Olen kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että all-male -uutislähetys tai -uutisaukeama ei ole mitenkään harvinainen. Naisurheilijoita koskeviin uutisiin liitetään myös omituisen innokkaasti tunne-elämää ja perhettä koskevia teemoja. Onnen kyynelet mainittiin myös voimistelu-uutisoinnissa niin usein, että fraasin ympärille olisi voinut järjestää hyvin päihdyttävän juomapelin.

Media on merkittävä mielipiteenmuokkaaja ja portinvartija. Vaikka yleisö seuraa itselleen kiinnostavia asioita yhä enemmän pala kerrallaan verkosta, keskeiset uutislähetykset ja päivän lehdet tavoittavat ja laittavat asiat arvojärjestykseen.

Koska tavataan torilla?

Yhtenä arvokisasaavutusten merkittävyyden mittarina voi mielestäni pitää lajikohtaista harrastajamäärää. Autourheilun suomalaisella kattojärjestöllä AKK Motorsport ry:llä on jäsenseuroissaan noin 32 000 harrastajaa. Lentopallolla harrastajia on kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan 118 000, tosin rekisteröityneitä pelaajia vain joitakin kymmeniä tuhansia. Suomen voimisteluliitolla on jäsenseuroissaan harrastajia otsikossa mainitsemani 123 000, joka on lähes yhtä paljon kuin on rekisteröityneitä jalkapallon pelaajia.

Jos suhteutetaan harrastajamäärään, MM-mitalit joukkuevoimistelussa ovat yhtä iso juttu kuin arvokisamitalit suurimmissa palloilulajeissa. Voittajajoukkue Minetit on Tampereelta, ja Aamulehden toimittaja kysyi tänään julkaistussa jutussa kaupungin tapahtumatoimistolta, onko luvassa kansanjuhlia. Tavoitettu henkilö ei halunnut ottaa asiaan kantaa, mutta sentään pieni kädenojennus tuli:

– Totta kai torille saa mennä.

Esimerkiksi jääkiekkojoukkue Tappara järjesti kansanjuhlan Suomen mestaruutensa jälkeen tänä keväänä. Yle välitti juhlatunnelmat Tampereen alueradiossa sekä Yle Areenassa. Suorana.

Aino Laakso