Ajankohtaista

Vahva identiteetti kestää vaikka mitä

Suurten maiden ykkösrivin kirjallisuutta luetaan kouluissa maailmankirjallisuuden valioina. Pienempien kulttuurien kirjallisilla helmillä on toisenlainen asema: niitä harva ulkomaalainen on lukenut, mutta ne ovat maidensa tai kielialueidensa identiteetin kulmakiviä. Suomesta osaamme hyviä esimerkkejä nimetä vaikka unissamme, mutta vähintään yhtä kirkkaita soihtuja löytyy Virosta.

123 000 harrastajaa voi olla väärässä

Viikonloppuna miteltiin joukkuevoimistelun maailmanmestaruudessa kotikisoissa Helsingissä. Suomalaiset saavuttivat veret seisauttavaa menestystä: aikuiset korjasivat kulta- ja pronssimitalit, juniorit taas kulta- ja hopeamitalit. Enää tarvitsisi ymmärtää, miksi yli 123 000 harrastajaa koskettavan lajin kirkkain mahdollinen menestysuutinen lakaistiin urheilujournalismissa b-kategoriaan. Urheilu-uutisointi näyttää epätasa-arvoiselta monellakin tavalla.

Miksi markkinointiosaamista ei arvosteta Suomessa – yhteiskuntatieteellinen selitys

Moni markkinoinnin ammattilainen on taas kysynyt julkisesti tai ainakin itseltään, miksei markkinointiosaamista arvosteta Suomessa. Kysymyksen on kirvoittanut Valtiontalouden tarkastusviraston tuore julkaisu, jossa yritysjohtajat arvioivat Suomea investointiympäristönä.

Laskiainen = läskitiistai?

Tunne suomalaisuus myös toisesta näkökulmasta

Viime aikoina monet ovat pohtineet, mitä on suomalaisuus. Mitä kaikkea siihen kuuluu ja miten siitä pitäisi puhua?

YLE puhuttaa, mutta meillä ei ole varaa luopua siitä

YLE sopeutuu viihteen ja tiedonvälityksen muutokseen yllättäen notkeammin kuin sen kaupalliset kilpailijat Suomessa. Monen mielestä tässä on ollut jotakin epäreilua ja varsinkin sanomalehdistö on kuluttanut energiaa sen jankuttamiseen. Samaan aikaan niiden mainostulot ovat valuneet Googlelle, Facebookille ja muille globaaleille pelureille.

Kriisiviestintä – sitä onnistuneempaa, mitä vähemmän tarvitaan

Keskustelimme hiljattain Twitterissä viestintä- ja journalistiporukassa siitä, mitä on onnistunut kriisiviestintä. Journalisti väitti, että kriisiviestintä ja viestintä yleensäkin yleensä epäonnistuvat, paitsi sattumalta, kuten Osmo A. Wiion 1. laki sanoo. Olin tietysti eri mieltä. Mikroblogiformaatissa tila loppui kesken, joten päätin laajentaa blogiksi.

Brändi on asiakkaan palvelemista

Yritysten nimet ja brändit ovat saaneet huomiota Timo Leppäsen kirjassa Merkilliset nimet – tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä (Suomalaisen kirjallisuuden seura). Kirjaa siteerasi myös journalisti Ville Eloranta kolumnissa (HS 3.10.). Erityisesti epäonnistuneista brändinimistä ja -ilmeistä riittää julkisuudessa keskusteltavaa mutta onnistuneen brändityön merkityksestä puhutaan harvemmin.

Varma tapa sössiä muutos on unohtaa viestintä

Sen jälkeen kun digitalisaatio on tullut taloon, kaikki ovat ymmärtäneet, että hitsi tämä koskee meitäkin. On pakko muuttua.

Juhannusaatto Akropoliilla

Lähestyn kallioista rauniokukkulaa pienet väristykset selkäpiissä. Akropolis on ehkä maailman kuvatuin matkailukohde, mutta silti jokainen nousu sinne omin jaloin tuntuu ainutlaatuiselta. Tunnelman kruunaa ankara helle, aivan kuin kiipeäisi saunassa laude lauteelta sata metriä ylöspäin.