Blogi | 31.12.2016

Tunne suomalaisuus myös toisesta näkökulmasta

Viime aikoina monet ovat pohtineet, mitä on suomalaisuus. Mitä kaikkea siihen kuuluu ja miten siitä pitäisi puhua?

Pohjanoteerauksen esittivät perussuomalaiset nuoret mauttomalla ja lapsellisella videollaan, jolla ivattiin suomenruotsalaisuutta. Se oli niin tökeröä, että se on häpeäksi koko maalle.

Kannatan viestintäyrittäjä Terho Puustisen kehotusta (Facebook, #olensuomenruotsalainen) osoittaa tälle yksinkertaiselle vähemmistölle, että nyt on tullut raja vastaan. Suomalaisuuteen ei kuulu, että kenenkään tarvitsee epäröidä voiko käyttää omaa äidinkieltään.

Vanhastaan kulttuuri on meille merkinnyt osaamista kotipesässä: tunne kansallismaisemat, arvosta idän ruokia lännessä ja lännen joulunviettotapoja idässä, ja niin edelleen.

Kansainvälisyys muuttaa kuvaa. Se näkyy niin maahanmuuton ilmiöissä kuin yritysten ja yhteiskunnan toiminnassa. Suomalaisten on hankittava leipänsä entistä laajemmilta markkinoilta, joten kasvatuksen on luotava pohjaa kulttuuriselle avarakatseisuudelle. Lähimpänä meitä se tarkoittaa tutuimpien kielten tuntemista.

Viestinnän tekijänä haluan edistää kulttuurin moniarvoisuutta arvokkaana vahvuutena. Lähimpänä tässä on suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten yhteys. Ruotsinkielinen suomalainen kulttuuri sisältää prosentin verran ominaisuuksia, joita koko maa tarvitsee. Esimerkiksi sellaista rohkeutta ja myönteisyyttä, josta on hyötyä minne tahansa menee.

Loput 99 % arvoista on yhteistä. Puhumattomat insinöörit ovat sankareitamme kahdella kielellä, koska he tekevät myyntiennätyksiä omalla koruttomalla tyylillään. Mutta ajattelepa mitä tapahtuisi, jos alkaisimme liverrellä monella kielellä? Eihän meitä pidättelisi mikään.

Kehotan Terhon ajatusta jatkaakseni kääntämään kanavan YLE Femille, tilaamaan HBL:n tai Vasabladetin tai DN:in, käymään ruotsinkielisessä teatterissa, laulamaan yhteislauluja, opettelemaan snapsilauluja (voi sitten kerrankin vähän näyttää rapujuhlissa), … Jokainen keksii oman positiivisen tapansa löytää suomalaisuutta ruotsin kielellä.

Alpo Räinä