Blogi | 26.10.2020

Teemme vaikuttajaviestintää, joka hyödyttää asiakkaitamme ja Suomea

Vuonna 1889 perustettu Helsingin Sanomat kirjoittaa asiantuntevasti lähes mistä tahansa ihmiskunnan ilmiöstä. Muutamia virheitä oli kuitenkin lipsahtanut mukaan 23.10., kun HS julkaisi jutun viestintätoimistoista.

Kolmossivun nosto ”Valtio ostanut vaikuttajaviestintää miljoonilla” lupasi mojovaa uutista. Miltei aukeaman palstatilaa saanut juttu oli sitten jotakin muuta. Siihen oli koottu ministeriöiden, virastojen ja laitosten ostot sellaiselta viestintätoimistoilta, jotka ilmoittavat tarjoavansa vaikuttajaviestinnän palveluita. Tuloksena oli listoja, joiden mukaan 47 valtion laitosta oli ostanut viestintää 20 toimistolta vuoden 2016 alusta vuoden 2020 kesäkuuhun mennessä yhteensä 10,6 miljoonalla eurolla. Erikseen oli mainittu kaksi vaikuttajaviestintää tekevää toimistoa, jotka eivät olleet laskuttaneet valtiota tuona aikana.

Löydöllä on hyvin vähän tekemistä vaikuttajaviestinnän kanssa. HS:n julkaisemat listat koostuvat valtionhallinnon tilaamista, pääasiassa kuluttajille suunnatuista matkailunedistämis-, neuvonta- ja kansanvalistuskampanjoista sekä erilaisista konsultointipalveluista.

Jutun kirjoittajilla on silti ollut tieto, mitä vaikuttajaviestintä eli lobbaus tarkoittaa. Jutussa he sanovat, että se on ”viestintää, jolla pyritään saattamaan oma näkemys asiaan päättävien tahojen tietoon”.

”Autamme asiakkaitamme kertomaan poliittisille päättäjille ja virkamiehille sellaisista asioista, joissa on nähtävissä yhteisiä, perusteltuja ja Suomea hyödyttäviä intressejä.”

Mailand on toinen niistä toimistoista, jotka eivät olleet laskuttaneet valtiota. Teemme vaikuttajaviestintää yritys- ja järjestöasiakkaillemme, emme valtiolle.

Mailandissa vaikuttajaviestintä tarkoittaa, että autamme yritysasiakkaitamme kertomaan poliittisille päättäjille ja virkamiehille näkemyksiään markkinoita rajoittavista tekijöistä, valtiota mahdollisesti kiinnostavista vientimahdollisuuksista, kiertotaloutta ja hiilineutraaliutta edistävistä mahdollisuuksista, ja niin edelleen. Sellaisista asioista, joissa päättäjillä ja asiakkaillamme on nähtävissä uusia, yhteisiä, perusteltuja ja Suomea hyödyttäviä intressejä.

HS:n jutussa en pysty löytämään punaista lankaa, miksi vaikuttajaviestinnän termi on kytketty tavallisten markkinointi- ja viestintäkampanjoiden ostoihin. Ilmeisesti emme ole onnistuneet vielä riittävästi avaamaa vaikuttajaviestinnän palveluiden sisältöä. Johtopäätökseni on, että viestintätoimistojen on nautittava omaa lääkettään eli lisättävä oman toimintansa aktiivista esittelyä ja tunnetuksi tekemistä.

 

Alpo Räinä