Blogi | 21.8.2019

Virkakieltä syytetään kankeaksi, mutta onko vika kielessä vai lukijassa?

Radiossa pari asiantuntijaa keskusteli hallinnon kapulakielestä. En saanut selkoa heidän vastauksistaan, kun toimittaja kysyi, miksi virkakieli on kankeaa. Jäivät juuri niin etäisiksi kuin se ”virkapukuinen kieli”, jota he puivat.

Suomalainen tuskastuu virkakieleen täyttäessään lomaketta, lukiessaan sen täyttöohjetta tai virkakunnan perusteluja miksi lomake tulee täyttää. Tiedämme mistä on kysymys, kun moititaan vaikeaselkoista virkakieltä.

Mutta onko se niin kamalaa kuin uskotaan? Viestinnän ammattilaiset tietävät, että johtavat virastot ja julkiset organisaatiot ovat kehittäneet ilmaisuaan rutkasti koko 2000-luvun. Esimerkiksi Vero.fi ja Kela.fi saavat aika puhtaat paperit verkkopalveluidensa teksteistä. Joitakin vanhoja monsterilomakkeita toki vielä tulee vastaan, mutta harvemmin.

Syy vaikeaselkoisuuteen tai kankeuteen ei mielestäni enää löydy siitäkään selityksestä, että kirjoittaja haluaa pitää valtaetäisyyttä lukijaan. Tämän päivän kohtaamiset kun tapahtuvat useimmiten verkossa.

Oma käsitykseni on, että suomen kielestä saadaan tehokkaimmin vaikeaselkoista, kun rakennetaan pitkiä passiivilauseita, joihin niputetaan liian monta asiaa. Aktiivimuotoa kannattaisi suosia enemmän.

Otan esimerkin Säteilyturvakeskuksen radonmittauksia koskevasta tekstistä: ”Kuntien ja taloyhtiöiden radonkartoituksissa voidaan mitata yhdellä radonmittauspurkilla asunnon alimmassa asutussa huoneessa. Jos vapaa-ajan asuntoa käytetään paljon muina vuodenaikoina kuin kesällä, voi radonmittaus olla tarpeellinen myös vapaa-ajan asunnossa. Mittaus tulisi tehdä silloin, kun vapaa-ajan asunnossa oleskellaan.” Ei paha, mutta passiivin takia outo.

Miksi ei voisi sanoa suoraan: ”Kun teet radonkartoitusta taloyhtiössä tai kunnan asuintalossa, mittaa yhdellä radonpurkilla asunnon alimmassa asutussa huoneessa. Jos sinulla on vapaa-ajan asunto, ja käytät sitä paljon muina aikoina kuin kesällä, voit tarvita radonmittauksen myös siellä. Tee mittaus silloin, kun oleskelet asunnossa.”

Etsin verkosta lisää varoittavia esimerkkejä, mutta niitä tuli vastaan vähän. Yllättävän sujuvia kieleltään olivat muun muassa sellaiset herkkupalat kuin Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista, Ely-keskuksen palvelut yrityksen perustamisessa, Hanselin esittely Mikä on dynaaminen hankintajärjestelmä, Helsingin kaupungin neuvot terveysasemien asiakkaille miten haetaan apua alaselän vaivoihin tai miten Keski-Uudenmaan pelastuslaitos neuvoi kansalaisia juhannuskokon poltosta. Tässä siitä katkelma:

”Kokon polttaminen ei ole sallittua metsäpalovaroituksen aikana. Näillä näkymin metsäpalovaroitus on voimassa myös juhannuksen aikaan. Ajankohtaiset varoitukset löydät ilmatieteen laitoksen sivuilta (linkki).

Jos metsäpalovaroitus poistuu, muista hankkia maanomistajalta lupa kokon polttoon. Rakenna kokko palamattomalle alustalle ja varaudu riittävillä sammutusvälineillä. Erityisesti kuivat olosuhteet ja tuuli aiheuttavat leviämisriskiä. Avotulen sytyttäjä on vastuussa tulesta. Vartioi kokkoa palamisen ajan ja sammuta se lopuksi vedellä. Muista siivota jäljet.”

No voiko tämän selvemmin sanoa?

Entäpä vakuutusyhtiöt? Niiden korvauspäätökset ovat perinteisesti olleet kryptistä tulkittavaa. Tässä tuoretta tekstiä:

”Tietoturvauhkien lisääntyessä ja monimutkaistuessa ja hakkereiden tullessa yhä taitavammiksi, kyberriskit koskettavat tulevaisuudessa meitä kaikkia tavalla tai toisella. Uusi tietosuoja-asetus velvoittaa yrityksiä säilyttämään asiakkaiden ja työntekijöiden henkilötietoja turvallisesti, jopa sanktioiden uhalla. Me OPssa haluamme, että asiakkaamme ovat tietoisia lainsäädännön asettamien velvollisuuksien tiukkenemisesta ja toisaalta haluamme auttaa asiakkaitamme yhä kasvavan liiketoimintariskin hallinnassa.”

Pitkiä sanoja ja vaikeampia lauseita, mutta sulavaa ja ennen kaikkea ymmärrettävää.

Ensimmäinen johtopäätös tämän tunnin pituisen tutkimuksen perusteella on, että jos kansalainen pitää tällaista virkakieltä vaikeana, ongelma voi olla myös lukutaidossa. Toiseksi, verkkosivujen luettavuuteen on varsinkin suurissa organisaatioissa panostettu paljon. Kolmanneksi, passiivin juhlaa vietetään enää silloin, kun kirjoittaja ei ole ammattilainen, vaan muistelee vanhaa hallintobyrokraatin nuottia.

Käytä aktiivilauseita, niin menestyt.

 

Alpo Räinä

 

PS. Virkapukuinen kieli on Vesa Heikkisen toimittama kirja virkakielestä (SKS, 2002)